Behavior change techniques to promote healthcare professionals' eHealth competency : A systematic review of interventions

Introduction: The use of eHealth is rapidly ->increasing; however, many healthcare professionals have insufficient eHealth competency. Consequently, interventions addressing eHealth competency might be useful in fostering the effective use of eHealth. Objective: Our systematic review aimed to identify and evaluate the behavior change techniques applied in interventions to promote healthcare professionals' eHealth competency. Methods: We conducted a systematic literature review following the Joanna Briggs Institute's Manual for Evidence Synthesis. Published quantitative studies were identified through screening PubMed, Embase, and CINAHL. Two reviewers independently performed full-text and quality assessment. Eligible interventions were targeted to any healthcare professional and aimed at promoting eHealth capability or motivation. We synthesized the interventions narratively using the Behavior Change Technique Taxonomy v1 and the COM-B model. Results: This review included 32 studies reporting 34 heterogeneous interventions that incorporated 29 different behavior change techniques. The interventions were most likely to improve the capability to use eHealth and less likely to enhance motivation toward using eHealth. The promising techniques to promote both capability and motivation were action planning and participatory approach. Information about colleagues' approval, emotional social support, monitoring emotions, restructuring or adding objects to the environment, and credible source are techniques worth further investigation. Conclusions: We found that interventions tended to focus on promoting capability, although motivation would be as crucial for competent eHealth performance. Our findings indicated that empathy, encouragement, and usercentered changes in the work environment could improve eHealth competency as a whole. Evidence-based techniques should be favored in the development of interventions, and further intervention research should focus on nurses and multifaceted competency required for using different eHealth systems and devices.Peer reviewe

Leaders' support for using online symptom checkers in Finnish primary care : Survey study

Online symptom checkers (SCs) are eHealth solutions that offer healthcare organizations the possibility to empower their patients to independently assess their symptoms. The successful implementation of eHealth solutions, such as SCs, requires a supportive organizational culture and leadership. However, there is limited knowledge about the factors associated with leaders' support for the use of SCs. The aim of the study was to identify the factors associated to primary care leaders' support for SCs in triage and their experiences of the benefits and challenges related to the use of SCs. An online survey was used to collect data from 84 Finnish primary care leaders. The data were analyzed using statistical analysis methods and content analysis. Vision clarity, perceiving efficiency improvements, and considering the service to be beneficial for patients were associated with leaders' support for the service (beta ranging from 0.41 to 0.44, p < 0.001). Leaders' support for the service was also associated with how well the leaders provided information about the service to their subordinates (beta =0.22, p < 0.048). SCs present slightly more challenges than benefits regarding health professionals' work. The developers of SCs should focus more on features that decrease health professionals' workload as well as how the solution can benefit patients.Peer reviewe

Health Care Professionals' Experiences of Patient-Professional Communication Over Patient Portals : Systematic Review of Qualitative Studies

Background: The popularity of web-based patient-professional communication over patient portals is constantly increasing. Good patient-professional communication is a prerequisite for high-quality care and patient centeredness. Understanding health care professionals' experiences of web-based patient-professional communication is important as they play a key role in engaging patients to use portals. More information is needed on how patient-professional communication could be supported by patient portals in health care. Objective: This systematic review of qualitative studies aims to identify how health care professionals experience web-based patient-professional communication over the patient portals. Methods: Abstract and full-text reviews were conducted by 2 reviewers independently. A total of 4 databases were used for the study: CINAHL (EBSCO), ProQuest (ABI/INFORM), Scopus, and PubMed. The inclusion criteria for the reviewed studies were as follows: the examination of health care professionals' experiences, reciprocal communication between patients and health care professionals, peer-reviewed scientific articles, and studies published between 2010 and 2019. The Joanna Briggs Institute's quality assessment criteria were used in the review process. A total of 13 included studies were analyzed using a thematic synthesis, which was conducted by 3 reviewers. Results: A total of 6 analytical themes concerning health care professionals' experiences of web-based patient-professional communication were identified. The themes were related to health care professionals' work, change in communication over patient portals, patients' use of patient portals, the suitability of patient portals for communication, the convenience of patient portals for communication, and change in roles. Conclusions: Health care professionals' experiences contain both positive and negative insights into web-based patient-professional communication over patient portals. Most commonly, the positive experiences seem to be related to the patients and patient outcomes, such as having better patient engagement. Health care professionals also have negative experiences, for example, web-based patient-professional communication sometimes has deficiencies and has a negative impact on their workload. These negative experiences may be explained by the poor functionality of the patient portals and insufficient training and resources. To reduce health care professionals' negative experiences of web-based patient-professional communication, their experiences should be taken into account by policy makers, health care organizations, and information technology enterprises when developing patient portals. In addition, more training regarding web-based patient-professional communication and patient portals should be provided to health care professionals.Peer reviewe

Perusterveydenhuollon johtajien kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen

Koronaviruspandemian aiheuttama kriisitilanne on muokannut työkulttuuria terveydenhuollossa, jossa on turvauduttu yhä voimakkaammin digitaalisiin ratkaisuihin koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Koronaviruspandemian vaikutuksia digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen on tutkittu vähän ja tietoa tarvitaan muun muassa terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan jatkuvaan arviointiin ja kehittämiseen.   Tämän kuvailevan laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on kuvata perusterveydenhuollon johtajien kokemuksia koronaviruspandemian vaikutuksista digitaaliseen työkulttuuriin ja sen johtamiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin puolistrukturoiduin yksilöhaastatteluin perusterveydenhuollon johtajilta (n=21) kolmesta kunnasta ja yhdestä kuntayhtymästä eri puolilta maata touko-marraskuussa 2020. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla.   Tulosten mukaan koronaviruspandemian vaikutukset digitaaliseen työkulttuuriin liittyivät digitaalisen työkulttuurin kehittymiseen, muutokseen työnluonteessa sekä työyhteisön muutosvalmiuteen. Koronaviruspandemian vaikutukset digitaalisen työkulttuuriin johtamiseen liittyivät puolestaan muutosjohtamiseen, johtajan työn luonteen muutokseen ja johtajien muutosvalmiuteen.   Johtopäätöksenä voidaan todeta, että koronaviruspandemia muutti nopeasti ja pysyvästi perusterveydenhuollon digitaalista työkulttuuria.  Erityisesti digitaalisten työvälineiden käytön lisääntyminen muutti työssä tapahtuvaa kanssakäymistä. Johdon tuki koettiin tärkeänä digitaalisen työkulttuurin muutoksessa, sillä se stressasi ja kuormitti työntekijöitä. Tulevaisuudessa johtajien tulisi kiinnittää etäjohtamisessa huomiota suhteiden ylläpitämiseen työntekijöiden kanssa. Lisäksi niin työntekijöiden kuin johtajien IT-osaamiseen olisi syytä kiinnittää huomiota. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää digitaalisten terveyspalveluiden ja työkulttuurin kehittämisessä, johtamisessa, koulutuksessa ja työyhteisöjen muutosvalmiuden tukemisessa

Identified gamification opportunities for digital patient journey solution during an arthroplasty journey : secondary analysis of patients' interviews

Aim: The use of gameful design for supporting health-related behaviours has been one of the major trends in health technology. An opportunity to increase engagement and motivation in a given health behaviour and the possibility of reaching improved outcomes through continued or consistent behaviour could be provided by gamification. This study aimed to identify gamification opportunities for digital patient journey solutions to increase patients' engagement and motivation for health-related behaviour during an arthroplasty journey. Design: A secondary analysis. Method: Semistructured interviews were performed among 20 elective primary total hip and knee arthroplasty patients in a single joint-replacement centre in Finland during autumn 2018. NVivo software was used for deductive content analysis. The study was conducted among 20 patients in a single joint replacement centre during 2018. Results: Several opportunities for gamification were identified for digital patient journey solutions, which could be used in advanced care to increase patients' engagement and motivation for health-related behaviour during the arthroplasty journey. These opportunities were identified related to five dimensions: accomplishment, challenge, guided, playfulness and social experience. Clear, scheduled, progressive and personalized goals with an activity tracking, real-time timespan visualization and social networking with peers, support networks and healthcare providers could be provided. Opportunities for competition and immersion were not identified.publishedVersionPeer reviewe

Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia etäpalveluiden hyödyistä COVID-19-aikakaudella: Laadullinen kuvaileva tutkimus

Suomessa on ylläpidetty ennennäkemättömiä sosiaalisen etäisyyden toimenpiteitä COVID-19-epidemian leviämisen estämiseksi. Etäisyyden pitäminen voi heikentää mielenterveyttä ja lisätä yksinäisyyttä erityisesti mielenterveyskuntoutujilla. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, miten viestintäpalvelut sekä etäyhteydellä toteutetut sosiaali- ja terveyspalvelut tukevat mielenterveyskuntoutumista COVID-19-epidemian aikana. Tutkimusmenetelmänä oli kuvaileva laadullinen tutkimus. Aineisto koostui mielenterveyskuntoutujien (n=12) puolistrukturoiduista yksilöhaastatteluista. Haastateltavat rekrytoitiin kolmannen sektorin palveluista ympäri Suomen. Haastattelut toteutettiin puhelimitse COVID-19-epidemian toisen aallon aikana marraskuusta 2020 helmikuuhun 2021. Litteroidut haastattelut analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla. Etäpalvelut mahdollistivat kuntoutujille sosiaalisen verkostoitumisen, mielenterveyden tukemisen, yksinäisyyden lievittämisen, sosiaali- ja terveyspalveluiden saamisen kotiin ja palveluihin helpottuneen pääsyn. Henkilökohtaiset syyt, kuten digitaidot tai koetut haasteet sosiaalisissa tilanteissa, sekä etäpalveluiden helppokäyttöisyys ja onnistunut toteutus lisäsivät kokemuksia hyödyistä. Toisaalta taas haasteet käytännön toteutuksessa, käytettävyydessä ja vuorovaikutuksellisuudessa estivät hyötymistä etäpalveluista. Haasteista huolimatta etäpalvelut ovat voineet lievittää COVID-19-epidemian haittavaikutuksia tukemalla kuntoutujien mielenterveyttä ja yksinäisyyttä. COVID-19-epidemian jälkeisessä yhteiskunnassa etäpalveluista saattavat hyötyä etenkin ne, jotka kokevat sosiaaliset tilanteet vaikeina. Palveluita kehittäessä on otettava huomioon, että onnistuneet etäpalvelut ovat helppokäyttöisiä, vuorovaikutteisia ja tietoturvallisia sekä edellyttävät yksityisyyttä kotioloissa. Fyysisten palveluiden ohella sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi voida hyödyntää monipuolisin tavoin etäyhteydellä, mikä voisi tukea eroja yksilöiden soveltuvuudessa ja valmiudessa käyttää etäpalveluita. Asiakassegmentointia tehostamalla voitaisiin paremmin tunnistaa haavoittuvassa asemassa olevien erilaisia tarpeita ja kohdentaa palveluiden toteutusta tarpeiden mukaisesti

Frequent users’ experiences of the possibilities provided by telemedicine services in advancing health and well-being during the COVID-19 pandemic: A qualitative interview study

Koronaviruksen leviäminen Suomeen vuonna 2020 joudutti jo käynnissä olevaa terveyspalveluiden digitalisointia. Digitalisaation leviäminen on nostanut riskiä eriarvoisuuden lisääntymiseen eri potilasryhmissä. Tämän haastattelututkimuksen tarkoituksena oli kuvata paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden kokemuksia terveydenhuollon etäpalveluiden mahdollisuuksista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä hoidossa COVID-19 aikana. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää etäpalveluiden kehittämisessä ja johtamisessa sekä ammattilaisten koulutuksessa. Tutkimus toteutettiin kuvailevana laadullisena haastattelututkimuksena, joka koostui paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden (n=30) puolistrukturoiduista yksilöhaastatteluista. Haastateltavat valittiin satunnaisotannalla yhden keskisuuren kaupungin asiakasrekisteristä. Haastattelut toteutettiin puhelimitse helmikuun ja toukokuun 2021 välisenä aikana. Litteroidut tekstit analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista muodostui neljä pääluokkaa ja yhdeksän yläluokkaa. Paljon palveluita tarvitsevat toivat esiin etäpalveluiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä mahdollisuuksia, kuten omahoidon mahdollistuminen ja terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen etäpalveluilla. Haastateltavien kokemusten mukaan etäpalveluiden saavutettavuuteen vaikuttavia tekijöitä olivat etäpalveluiden helppokäyttöisyys ja saatavuus sekä palveluihin pääsyä edistävät toimenpiteet. Etäpalveluihin liittyvään osaamiseen vaikuttavat tekijät olivat taitoihin tai sairauteen liittyvät haasteet, ohjelmien käytettävyyteen liittyvät haasteet sekä etäpalveluiden koulutuksen ja ohjauksen puuttuminen. Etäpalveluiden käyttöön liittyvät mieltymykset liittyivät henkilökohtaisiin syihin sekä fyysistä läsnäoloa vaativiin asiakkaisiin ja käynteihin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että etäpalveluiden saatavuus ja käytettävyys sekä paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden digitaalinen osaaminen vaikuttavat etäpalveluiden käyttöön. Etäpalveluita pitäisi kehittää helppokäyttöisemmiksi ja tarjota palveluita monipuolisesti erityisesti niille, joiden digitaalinen osaaminen on riittävä etäpalveluiden käyttöön. Etenkin videovastaanoton mahdollistaminen koettiin tärkeäksi. Lähipalveluita on tärkeää edelleen tarjota niitä tarvitseville.The COVID-19 pandemic reached Finland in 2020 which further expedited the digitalization of healthcare services. The expansion of digitalization in healthcare has increased the risk of inequality for some patient groups. The aim of this interview study was to describe the experiences of the frequent users of healthcare services about the possibilities provided by telemedicine services in advancing health and well-being during the COVID-19 pandemic. Knowledge gained from the study can be utilized in the development of telemedicine services and their management as well as professionals’ training. The research was carried out as a qualitative interview study and data consisted of semi-structured interviews of frequent users of healthcare services (n=30). Interviewees were selected via random sampling from a healthcare register of a medium-sized city. Interviews were conducted by phone between February and May of 2021 and transcribed materials were further analyzed using inductive content analysis. Content analysis resulted in 4 main categories and 9 categories. Frequent users of the services brought up possibilities provided by telemedicine services in advancing health and well-being such as self-care opportunities and advancement of healthcare using telemedicine services. Interviewees’ experiences described the following factors for the accessibility of telemedicine services: ease-of-use of telemedicine services and measures to enhance accessibility. Know-how related factors consisted of knowledge or illness-related challenges, programs’ accessibility issues, and lack of training and guidance for telemedicine services. Personal preference-related factors included personal reasons and usage cases that required physical presence. As a conclusion it can be noted that the accessibility and usability of telemedicine services and frequent healthcare users’ digital proficiency affects the usage of telemedicine services. Telemedicine services should be developed to be more accessible and be available in diverse methods for those with proficiency to use them, especially the availability of remote doctor’s appointments was considered important. Physical services should also still be offered for those in need of them

Addressing challenges in the removal of unbound dye from passively labelled extracellular vesicles

Correction: 10.1039/d1na90120fStudies of extracellular vesicles (EVs), their trafficking and characterization often employ fluorescent labelling. Unfortunately, little attention has been paid thus far to a thorough evaluation of the purification of EVs after labelling, although the presence of an unbound dye may severely compromise the results or even lead to wrong conclusions on EV functionality. Here, we systematically studied five dyes for passive EV labelling and meticulously compared five typical purification methods: ultracentrifugation (UC), ultracentrifugation with discontinuous density gradient (UCG), ultrafiltration (UF), size exclusion chromatography (SEC), and anion exchange chromatography (AEC). A general methodology for evaluation of EV purification efficiency after the labelling was developed and tested to select the purification methods for the chosen dyes. Firstly, we found that some methods initially lead to high EV losses even in the absence of the dye. Secondly, the suitable purification method needs to be found for each particular dye and depends on the physical and chemical properties of the dye. Thirdly, we demonstrated that the developed parameter E-rp (relative purification efficiency) is a useful tool for the pre-screening of the suitable dye-purification method combinations. Additionally, it was also shown that the labelled EVs properly purified from the unbound dye may show significantly reduced contrast and visibility in the target application, e.g. in the live cell fluorescence lifetime imaging.Peer reviewe